Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Librement Cardiaque


Kuvat © Klosterhof Medingen (with permission) • Kuvissa esiintyy Blockbuster • Librement Cardiaque on virtuaalihevonen

PERUSTIEDOT JA HISTORIA

Virallinen nimi Librement Cardiaque, “Card”
   
Rotu, sukupuoli Trakehneninhevonen, ori
Säkäkorkeus, väri 173 cm, ruunikko (Ee/Aa)
Syntynyt, ikä 28.11 2014, Iso-Britannia, 13-vuotias
   
Kasvattaja Kevin Hunter, Rockbury Trakehners
Maahantuoja Nikki VRL-14085, Stratocaster
Omistaja Nikki VRL-14085, Stratocaster
   
Koulutustaso Vaativa A, re. 140 cm, me. 130 cm
Painotuslaji Kenttäratsastus
   
Rekisterinumero VH15-021-0498
   
Meriitit Palkittu joulukuun tilaisuudessa 2017 KTK-III
  Tavoitteena (VIR MVA) Ch
   
  Tavoitteena KERJL

Librement Cardiaque on kulkenut kanssani pitkän matkan läpi vuosien. Ori saapui silloiselle tallilleni Skydanceriin toukokuussa 2015, hieman alle kolmivuotiaana. Se oli naurettavan pieni ja hintelä hevonen, enkä uskonut, että siitä koskaan tulisi sen enempää. Sillä oli tapana unohdella, missä oli ja mitä piti tehdä, ja tuntui välillä elävän ihan omassa pienessä kuplassaan.

Ratsukoulutuksen jälkeen Card oli miellyttämisenhaluinen ja kuuliainen, mutta hyvin jäykkä ratsastaa. Esteratsastus oli epämukava laji, vaikka ori harvoin pudotti, sillä se pomppi hyvin epämääräiseen tyyliin esteiden ylitse. Sen kanssa tehtiin ahkerasti töitä, mutta nuorella hevosella kesti kauan oppia sulavammaksi ja mukavammaksi ratsuksi.

Skydancer joutui sulkemaan ovensa, ja Card muutti kanssani takaisin Iso-Britanniaan, Queen’s Stableen Cherringtoniin. Orin kanssa työskentelemistä jatkettiin, mutta onni ei potkaissut Englannissakaan; Talli sulki ovensa ja Card jatkoi matkaansa uudelle omistajalle Oriasema Upsideen. Upside jäi hiljaiselolle ja nuori trakehner joutui taas muuttamaan, tällä kertaa Jossun luokse Ratsukon kasvatustallille Itävaltaan.

Muutin itse Yhdysvaltojen Indianaan, asetuin aloilleni ja perustin Stratocasterin, joka siihen aikaan kasvatti hollanninpuoliverisiä. Pidin ahkerasti yhteyttä Cardin nykyiseen omistajaan ja pysyin mielelläni ajan tasalla sen voinnista ja suorituksista. Kuulin kuitenkin valitettavan vähän kilpailutuloksia tai edes suunnitelmia kilpailla orin kanssa, vaikka oriilla olisi varmasti ollut potentiaalia ainakin helpommille kenttäradoille.

Kun Ratsukko sitten jäi hiljaiselolle, en epäröinyt hetkeäkään; Card palaisi minulle. Siitä oli kolmessa vuodessa kasvanut hieno trakehnerori, ja sen ihmisystävällinen ja miellyttämisenhaluinen luonne oli pysynyt tismalleen samanlaisena. Sovin kaupoista Jossun kanssa ja lupasin tulla itse hakemaan sen Itävallasta, jotta naisen ei tarvitsisi huolehtia matkustamisesta.

Card oli kuin toinen hevonen, kun näin sen ensimmäistä kertaa sitten Queen’s Stablen aikojen, mutta samalla se oli helppo tunnistaa omaksi itsekseen. Ruunikko haisteli ensin sieraimet suurina, mutta sitten se tuntui tunnistavan minutkin. En valehtele; Oli minulla itku herkässä, kun lastasin hevoseni traileriin ja toin sen kotiin.

LUONNEKUVAUS

Librement Cardiaque on herkkä ja kuuliainen ori, jolla on suuri sydän ja halua miellyttää ratsastajaansa. Hoidettaessa se seisoo kärsivällisesti aloillaan, eikä hermostu häsläämisestä tai pitkittyvästä hoitoajasta, joten Card on omiaan hemmottelutuokioihin. Ori seuraa uteliaana ihmisen puuhia ja välillä ehkä vähän tuuppaisee turvallaan, että mitäs sinä nyt kuhnailet siinä, mutta se ei hermostu eikä ota nokkiinsa. Varustaminen sujuu ongelmitta, ruunikko antaa kiristää satulavyön ja ottaa kuolaimet suuhun. Liian nopea satulavyön kiristäminen voi saada orin varuilleen, joten sen kanssa kannattaa olla tarkkana, mutta ei Card näyki tai muuten käyttäydy huonosti, vaikka satulavyön kiristäisikin liian nopeasti. Taluttaessa se kulkee kiltisti perässä ja mukauttaa omat askeleensa ihmisen kävelytahtiin, eikä yritä ohitella taikka päättää, minne mennään. Tammojen läsnäolo saattaa häiritä Cardia, onhan se kuitenkin ori, ja silloin kannattaa pitää vähän tiukemmin kiinni riimunnarusta. Ei ori koskaan ole yrittänyt väkisin päästä neitojen luokse, mutta kyllä se vähän yrittää kuitenkin, ja väläyttelee usein oikein hienoa ravia tammoille.

Ratsastaminen on nykyisin pelkkää unelmaa, vaikka se ei sitä aina ollut. Kovan työn tuloksena Cardin askellajeista on tullut pumpulinpehmeitä ja lennokkaita, ja se on tarkkaavainen sekä kuuliainen ratsu. Orilta löytyy oma moottori ja se kulkee reippaalla tahdilla eteenpäin, mutta hidastaa tempoa ensimmäisestä pyynnöstä. Ruunikko vastaa viiveettä pieniinkin apuihin ja on helppo ratsastaa, kunhan ratsastajan käsi on tarpeeksi kevyt; Riuhtomisella ja potkimisella ei tätä oria ratsasteta. Card ei ehkä ole koulukentillä se kedon kaunein kukka, eikä se todennäköisesti koskaan tule kehittymään vaativaa A:ta paremmaksi kouluratsuksi, mutta se pärjää nykyisellä tasollaan hyvin. Esteratsastuksesta sen sijaan on muodostunut orin vahvin laji; Se hyppää sulavasti ja hyvällä tyylillä niin rata- kuin maastoesteitä. Ratsastajalta vaaditaan vain vähän töitä puhtaan radan eteen, vaikka ihan kyytiläisenä ei hevosen selässä voi olla. Ori on myös maastovarma; Se pärjää vaativissakin maastoissa eikä säiky liikennettä tai muita kovia ääniä. Ainoastaan vesilätäköt ovat ongelma, ja ovat olleet sitä ihan orin nuoruudesta asti. Tuntemattomasta syystä Card on aina kammonnut vesilätäköitä, ja pomppii niitä pakoon eikä todellakaan suostu astumaan sellaiseen. Lammet ja järvet ovat sen mieleen, mutta vesilätäköt ovat ehdoton ei.

SUKUSELVITYS

Librement Cardiaque on evm-sukuinen.

i. Viva la France
trakehner, 174 cm, ruunikko
EVM
ii. León
trakehner, 172 cm, rautiaankimo
EVM
iii. Purpleheart
EVM
iie. Her Majesty
EVM
ie. Siren
trakehner, 166 cm, mustanruunikko
EVM
iei. Sleepless Century
EVM
iee. Banshee
EVM
e. Rosie
trakehner, 163 cm, punaruunikko
EVM
ei. Back on Track
trakehner, 171 cm, musta
EVM
eii. Runaway Train
EVM
eie. Darkest Hour
EVM
ee. Roxie
trakehner, 164 cm, punaruunikko
EVM
eei. State of Insanity
EVM
eee. Roadie
EVM

i. Viva la France on ylväs ja komea ruunikko trakehnerruuna, josta kuka tahansa voisi olla ylpeä. Lanceksi kutsutulla hevosella on nöyrä luonne ja iloinen olemus, joka valaisee pimeänkin päivän. 174-senttisenä ja lihaksikkaana hevosena se voi olla vähän pelottavan näköinen, erityisesti pienempien lasten mielestä, mutta sitä kiltimpää hevosta ei maanpinnalta taida löytyä. Sen kanssa on ilo työskennellä, ja yhteistyö sen ja ihmisen välillä sujuu yleensä saumattomasti. Lance syntyi Isossa-Britanniassa, toimi kilpahevosena 16-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen se ruunattiin ja siirrettiin tuntihevoseksi korkealuokkaiseen ratsastuskouluun, missä se yhä tänä päivänä toimii nuorten estetunneilla.

ii. León oli rohkea ja joskus vähän haastava hevonen, jota ei kuitenkaan voinut olla rakastamatta. 172-senttinen kimo oli ehdottomasti ilo silmälle, ja upean ulkonäkönsä lisäksi se oli hurjan ihmisystävällinen ja lempeä, mutta samalla erittäin rohkea. Haastava luonteenpiirre tuli esiin ratsastettaessa, sillä jos León päätti, ettei tekisi asiaa X, sitä oli ihan turha suostutella. Tällaisia tilanteita tuli aika harvoin vastaan, mutta silloin kun tuli, niin silloin asia vain oli niin. Ori kilpaili kansainvälisellä tasolla kouluratsastuksessa ja sai hurjat 17 jälkeläistä. Se syntyi Ranskassa, mutta myytiin 4-vuotiaana Iso-Britanniaan, jossa se kuoli kaksikymmentä vuotta myöhemmin kimosyöpään.

ie. Siren oli kuvankaunis, 166-senttinen mustanruunikko tamma, joka painui kenen tahansa mieleen lennokkaiden askelten ja herkän luonteen vuoksi. Siren oli erittäin ystävällinen tamma, mutta sai kutsumanimen “Lasijoutsen” äärettömän herkkyydensä takia. Tamma oli herkkä myös avuille, mutta pääasiassa ympäristölle. Se uskalsi luottaa vain harvoihin ihmisiin ja stressaantui helposti muuttuvasta ympäristöstä. Siren toimi siitostammana 14 vuotta Ranskassa, minkä jälkeen se muutti Isoon-Britanniaan. Isossa-Britanniassa tamma sai yhden jälkeläisen, Viva la Francen, mutta tamma menehtyi viimeisen jälkeläisensä synnytykseen, sillä muutto oli stressannut tammaa niin paljon, ettei se syönyt enää.

e. Rosie ihastutti nuoria ja vanhoja nelivuotiaasta aina 13-vuotiaaksi asti sirkuksessa, jonka mukana tamma kiersi melkein kymmenen vuotta, ennen kuin se lopetti sirkustaitelun ja siirtyi siitosuralle ennen kuolemaansa 17-vuotiaana. Rosie syntyi Isossa-Britanniassa, lähti mukaan sirkukseen ja osallistui näytöksiin lähes päivittäin ympäri maailmaa, kunnes sirkus meni konkurssiin ja silloin 13-vuotias tamma siirtyi Ison-Britannian arvostetuimmalle siittolalle siitostammaksi. Rosie sai viisi varsaa; Kolme yksittäistä ja yhdet kaksoset, ennen karmeaa tallipaloa, jossa Rosie ja moni muu hevonen menehtyi. Tänä päivänä Rosien hengen sanotaan kummittelevan kyseisen tallin tiloilla, ja yömyöhään sen tuskankiljahdukset voi yhä kuulla.

ei. Back on Track, tutummin vain Trick, oli lahjakas kouluhevonen, joka kilpaili huomattavan nuoresta iästä lähtien Grand Prix-tasolla kansainvälisillä radoilla. Trick oli 171-senttinen, yönmusta trakehnerori, joka voitti satoja palkintoja ja suuria määriä rahaa. Trick syntyi Norsunluurannikolla, mistä se muutti kaksivuotiaana Italiaan, ja jatkoi sieltä nelivuotiaana Venäjälle, mistä se myytiin viisivuotiaana Yhdysvaltoihin. Syy orin muuttamiseen oli se, että vaikka Trick oli erittäin lahjakas hevonen, se oli myös inhottava luonne. Kouluratsastuksessa orin kanssa oli helppo työskennellä, sillä se ylpeili taidoillaan, mutta muuten se oli hankala ja suorastaan ilkeä hevonen, minkä vuoksi se saikin vain kaksi jälkeläistä, ennen kuin se lopetettiin 26-vuotiaana katkenneen jalan takia.

ee. Roxie oli hyvin diivamainen ja arvonsa tunteva tamma. Se menestyi kouluratsastuksessa sirojen ja ilmavien askellajiensa vuoksi, eikä sen kaunis rakennekaan jäänyt huomaamatta näyttelypiireissä. Punaruunikko Roxie syntyi ja kuoli Iso-Britanniassa Rockbury Trakehnersin tilalla, jossa se oli yksi arvokkaimpia hevosia. Tammaa kuvailtiin hyvin älykkääksi hevoseksi, ja vaikka se olikin diivamainen ja vaativa ratsastaa, se oppi hyvin nopeasti ja sillä oli todistetusti loistava muisti. Roxie jätti jälkeensä kaksi kaunista tammavarsaa ja loistokkaan uran, kun se lopetettiin 21-vuotiaana vanhuuden vaivojen takia.

JÄLKELÄISET

Librement Cardiaque on tarjolla evm-sukuisille kenttäpainoitteisille puoliveritammoille.

Jälkeläinen Syntynyt Emä Omistaja
Crowmoor Lady Tremaine 15.05 2016 Gilberte’s Lieselotte Vikki VRL-14069
Inferno STC 27.11 2016 Ink Heart Nikki VRL-14085
Beau Liberté 27.05 2017 Bellanetté Welby VRL-00121
Witchcraft STC 17.06 2017 Forsaken Banshee Nikki VRL-14085
Aqua Librella 05.07 2017 Apriella Cherry VRL-12299
Nathanael du Boux 05.09 2017 Dawncreek Nonette Molly VRL-14516
Lancelot BRW 09.09 2017 Rowan’s Elêgant’ jimirina VRL-11660

SIJOITUKSET

Librement Cardiaque kilpailee kenttäratsastuksessa tasolla CIC4. KERJ-sijoituksia: 58 kpl, joista voittoja 18 ja Cup-sijoituksia 2.

Päivämäärä Jaos, luokka Järjestyspaikka Sijoitus
01.11 2016 KERJ, CIC4 Metsovaara 3/15
06.11 2016 KERJ, CIC4 Metsovaara 1/15
07.11 2016 KERJ, CIC4 Metsovaara 2/15
08.11 2016 KERJ, CIC4 Metsovaara 1/15
14.11 2016 KERJ, CIC4 Metosvaara 1/14
14.01 2017 KERJ, CIC4 Romilly 1/16
16.01 2017 KERJ, CIC4 Romilly 1/16
25.01 2017 KERJ, CIC4 Ruudin talli 4/19
29.01 2017 KERJ, CIC4 Ruudin talli 2/19
31.01 2017 KERJ, CIC4 Ruudin talli 2/19
03.02 2017 KERJ, CIC4 Romilly 1/26
10.02 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 5/28
13.02 2017 KERJ, CIC4 Metsovaara 3/20
14.02 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 2/28
19.02 2017 KERJ, CIC4 Metsovaara 4/20
20.02 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 1/28
20.02 2017 KERJ, CIC4 Metsovaara 4/20
21.02 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 5/28
24.02 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 1/28
04.03 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 2/22
06.03 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 3/22
09.03 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 3/22
15.03 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 2/22
16.03 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 2/22
24.03 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 4/22
28.03 2017 KERJ, CIC4 Priton Budyonnys 4/43
03.04 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 1/32
08.04 2017 KERJ, CIC4 Le Lavoie 1/21
11.04 2017 KERJ, CIC4 Priton Budyonnys 4/43
15.04 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 2/32
16.04 2017 KERJ, CIC4 Priton Budyonnys 6/43
17.04 2017 KERJ, CIC4 Stratocaster 2/14
17.04 2017 KERJ, CIC4 Valeron Stud 4/30
19.04 2017 KERJ, CIC4 Stratocaster 1/14
20.04 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 4/32
30.04 2017 KERJ Cup, CIC4 KK Bailador 2/44
01.05 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 1/17
03.05 2017 KERJ, CIC4 Priton Budyonnys 3/37
03.05 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 4/17
08.05 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 3/13
10.05 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 1/17
11.05 2017 KERJ, CIC4 Zurück 3/26
11.05 2017 KERJ, CIC4 Kilpailukeskus Ginger 5/30
12.05 2017 KERJ, CIC4 Brotherhood 1/15
12.05 2017 KERJ, CIC4 Zurück 4/26
14.05 2017 KERJ, CIC4 Jadessa Warmbloods 3/30
17.05 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 1/26
19.05 2017 KERJ, CIC4 Zurück 1/26
21.05 2017 KERJ, CIC4 Puzzle Rebellion 5/30
23.05 2017 KERJ, CIC4 Zurück 1/17
23.05 2017 KERJ, CIC4 Jadessa Warmbloods 4/30
24.05 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 5/30
25.05 2017 KERJ, CIC4 Kilpailukeskus Ginger 2/26
27.05 2017 KERJ, CIC4 Zurück 4/17
28.05 2017 KERJ, CIC4 Jadessa Warmbloods 4/30
30.05 2017 KERJ Cup, CIC4 KK Bailador 1/11
30.05 2017 KERJ, CIC4 Yorca Warmbloods 2/17
30.05 2017 KERJ, CIC4 Kilpailukeskus Ginger 2/30

KUVAGALLERIA

PÄIVÄKIRJA

Päiväkirjamerkintä, 15. toukokuuta 2016, kirjoittanut omistaja (547 sanaa)

“Huomenia!” tuttu ääni oli tervehtinyt minua aamulla, kun olin saapunut Hemsburyn pihaan. Olimme Cardin kanssa eilen illalla saapuneet Hemsburyyn Yhdysvaltojen Indianasta asti, jossa nykyisin paimensin 12-päistä orilaumaa ollessani Stratocasterin ohjaksissa, mutta oli ollut mahtavaa palata trakehneroriin kanssa britteihin, jossa olin hevosen alunperin tavannutkin. Aamulla kaikki olin tuntunut niin hienolta, aurinko oli paistanut ja elämä oli hymyillyt, enteillen aivan mahtavaa ratsastusretkeä...

“Älä viitsi!” sähisin oriille, joka kovasti varoi, minne astui. Aurinko oli mennyt hetkeksi pilveen, kun piskuinen sadekuuro oli pyyhkäissyt ohitse, ja nyt Card joutui varomaan jokaista askeltaan, ettei herra (neiti!) hienohelma vain astuisi vesilätäkköön. Välillä ori pomppasi ihan outoja hyppyjä sivummalle, mutta pääosin se kyllä kulki eteenpäin ja oli suhteellisen nätisti, jotta emme haitanneet muita metsästysretkeläisiä. Onneksi! Tiesin, millainen Card pahimmillaan voisi olla vesilammikoiden kanssa, ja onneksi se oli nyt melkein tavallisesti. Aurinko oli tullut viisiminuuttisen sadekuuron jälkeen taas esiin, ja hiljalleen maa rupesi kuivumaan, jolloin Cardkin rentoutui ja keskittyi taas retkeen. Metsästysretki tuntui aivan täydelliseltä sillä hetkellä, kun aurinko paistoi ja oriin kanssa tuntui siltä, kuin oltaisiin Queen’sissa taas pienellä sunnuntairetkellä maastossa. Kuinka ikävä tallia olikaan! Talli vain oli hiljennyt niin kovasti, että sen kanssa rupesi olemaan ongelmia, ja lopulta portit oli pakko sulkea. Oli ollut vaikeaa lukita ovi viimeisen kerran ja matkata kotiin, kun enkelitkin olivat itkeneet, ja heidän kyyneleensä olivat piiskanneet autoni tuulilasia, kun olin ajanut pois tiluksilta.

Rennon tunnelman ja haaveilun katkaisi Seanin ääni, joka kertoi, että edessä olisi pienimuotoinen maastoesterata. Esteitä oli neljä, eivätkä ne olleet kovinkaan korkeita, jotta kaikkien hevoset varmasti pärjäisivät. Sean oli mielenkiintoinen tapaus, se oli pakko myöntää. Queen’s oli ollut Hemsburyn kanssa yhteistyössä, ja olin useampaan kertaan puhunut hänen kanssaan tästä syystä, ja hetki siinä oli mennyt, ennen kuin omanlaatuiseen herrasmieheen oli lopulta tottunut. Ei sillä, että hän olisi ollut ilkeä tai mitään, hieman harteikkaampana ja aksentilla - joka toi armotta mieleen mafiapomon - hän vain sattui antamaan kuvan stereotyyppisestä “tunteettomasta, helposti raivostuvasta, kaikkensa menettäneestä” miehestä. Asian laita ei onneksi kuitenkaan ollut niin.

Esteradan olivat ratsastaneet jo Cordelia suloisella Natasha-tammalla, sekä Veera, jolla oli allaan aivan upea Fitz, ja nyt oli minun ja Cardin vuoro. Olin aika itsevarma, sillä tiesin Cardin hyppivän suurempiakin maastoesteitä upealla tekniikalla, joten tässä sitä nyt mentiin. Kannustin oriin ravin kautta pehmeään keinuhevoslaukkaan, jossa lähestyimme ensimmäistä estettä. Ensimmäinen este meni upeasti, ja ihan pienen sekunnin ajan saatoin tuntea itseni yhtä vapaaksi, kuin lintu. Toinenkin este meni hienosti. Card ponnisti vahvoilla takajaloillaan, liisi esteen ylitse ja hetken olin taas vapaa. Kuin olisin kasvattanut siivet, noussut ilmaan, tuntenut viiman kasvoillani ja liidellyt vapaana siellä, missä murheita ei ollut. Siellä, missä oli... Kosteaa ja pahanmakuista?! Löysin itseni hiekkaisesta vesilammikosta toisen esteen takaa, Cardin seisoskellessa huvittuneen näköisenä sivussa. Katselin hevosta murhaavasti, sen laskiessa päätään ja nuuhkaistessa minua.

Kampesin takaisin satulaan suittuani vähän vedenkestävältä takiltani vettä ja hiekkaa. Hetken kuluttua Posyksi esittäytyvä tyttö ratsasti vierelleni, ja kertoi hevoseni hypänneen aika mahtavan loikan esteen takana vaanineesta vesilammikosta, johon olin päätynyt istumaan. “Näytti siltä, kuin olisit kovinkin nauttinut hypystä”, tyttö kommentoi hymyillen. Naurahdin ja kerroin, että hyppy oli tuntunut lähinnä lentämiseltä. Posy irvisti vähän ja vastasi, ettei hyppääminen Hildellä ollut tuntunut ihan niin kivalta. Alku ja hyppy kyllä, mutta alastulo oli yhdellä esteellä jysähtänyt vähän raskaammin. Silitin vähän Cardin karvaa ja yritin kuvailla, millaiselta oriin upeat, lennokkaat hypyt tuntuivat. Nuori tyttö nyökkäsi ja kertoi, että hyvällä hevosella hyppääminen saattoi olla aivan taianomainen kokemus. Olin täysin samaa mieltä.

©2018 Stratocaster - suntuubi.com